-7- 

 Technology&more

Mount Everestin kiipeilytiimit perustavat tyypillisesti neljä 
nousuleiriä vuorelle, jotta he pystyvät sopeutumaan ilmastoon, 
lepäämään, varastoimaan tarvikkeita ja valmistautumaan 
seuraavalle nousuetapille. Kun perusleiri oli perustettu noin 5 365 
metriin, Lageson ja hänen geologitiiminsä perusti geodeettisen 
valvonnan vuorenhuipun mittaukselle ja geologiselle 
tutkimukselle. He asettivat Trimble NetR9 GNSS -tukiaseman 
ainoaan paikkaan, jossa oli jatkuva sähkö: teehuoneen katolle 
Gorak Shepissä noin 4,5 kilometrin päähän perusleiristä.

Lageson ja geologian jatko-opiskelija Travis Corthouts tutkivat 
sitten järjestelmällisesti alueen geologiaa miltei kahden 
kuukauden ajan samalla kun he seurasivat kiipeilytiimin 
vaiheittaista etenemistä vuorenhuipulle. Perusleirissä he tutkivat 
Khumbu-jäätikköä ja tallensivat erityiset löydöt käyttämällä 
kahta Trimble GeoExplorer® 6000 -sarjan maastotietokoneita ja 
keräsivät samalla kivinäytteitä jatkoanalyysiä varten. He myös 
käyttivät GNSS-vastaanottimia mittaamaan jäätikön liikkeen 
vauhtia eri paikoissa.

Lagesonin ja Corthoutsin geologiset tutkimukset saavuttivat 
kakkosleirin 6 706 metrissä. Siitä eteenpäin sherpojen tukitiimi 
kantoi Trimble GNSS -laitteiston vuorenhuipulle ja keräsi 
kivinäytteet korkeammalta.

”Me todennäköisesti saimme yhden kattavimmista 
kivikokoelmista koskaan Mount Everestiltä”, sanoi Lageson. 
”Kehittynyt, kädessä kannettava GNSS-tekniikka antoi meille 
liikkuvuutta ja tarkkuutta paikantaa sijaintimme ja näytteiden 
paikat helposti. Nuo tiedot ja itse kivet helpottavat huomattavasti 
analyysiämme Mount Everestin historiasta.”

Huipulle
Viiden kiipeilijän ja kahden sherpan nousutiimi saavutti huipun 
25. toukokuuta. Voimakkaat tuulet ja kiipeilijöiden joukko 
tekivät kahden Trimble R8 GNSS -vastaanottimen asettamisesta 
haastavaa. Yksi sherpoista asetti R8-vastaanottimen, joka oli 
kiinnitetty metrisen sauvan päähän, kalliolohkareelle noin 3 
m pystysuoraan alas vuorenhuipulta ja tallensi tietoja tunnin 
ajan, kun taas toinen sherpa keräsi kivinäytteitä. Vaikka tietoja 
ei otettu aivan huipulta, alustava mittaustietojen analyysi 
osoitti korkeudeksi 8 846 m. Tulos eroaa vain puolisen 
metriä aikaisemmin mitatuista korkeuksista. Kun otetaan 
huomioon päivän olosuhteet vuorella, lähellä vuorenhuippua 
tehdyt tallennukset olivat testamentti näiden kokeneiden 
vuorikiipeilijöidensinnikkyydestä ja lujuudesta.

”Huipulle kiipeämiseen oli vain muutama sopiva päivä”, Lageson 
sanoi. ”Joten tiimimme kantaen ylimääräisiä GNSS-laitteita täytyi 
kilpailla lukuisten muiden samaa reittiä samaan aikaan kiipeävien 
ihmisten erittäin tuulisissa olosuhteissa. Siitä kaikesta huolimassa 
tiimi pääsi huipulle ja sherpat Danuru ja Jangbu tekivät 
parhaansa sijoittaakseen GNSS-vastaanottimen ruuhkaiselle 
vuorenhuipulle. Everest-matka on erittäin monimutkainen 
yhdistelmä taitoa, riskejä ja onnea.”

Vuorten mittaaminen vaatii alppinisteiltä erittäin herkän linjan 
vetämistä tarpeellisen tiedon ja oman elämän riskeeraamisen 
välillä. Koska vuoret kuitenkin jatkavat nousuaan uusia korkeuksia 
varten, samoin vuorikiipeilijät jatkavat niiden mittausta. Ja 
Trimblen GNSS-tekniikka on siellä, missä tahansa ”siellä” onkin.

Katso artikkeli Professional Surveyor’s -lehden helmikuun numerosta: 
www.profsurv.com

Vas: Corthouts (edessä) työskentelee vuoristokiipeilijä Conrad Ankerin (takana) kanssa ja seuraa graniittilohkareen liikettä Khumbu-jäätiköllä. Lohkare liikkui 2,8 
metriä kahden viikon aikana. Oik: Perusleirillä Corthouts pitelee Trimble R8 GNSS -vastaanotinta, joka kannettiin Mt. Everestin vuorenhuipulle. Kuvat: Travis Corthouts